Kirjoja ja artikkeleita
Artikkeleita
Jorma Kuirin tarina 5/21 Rovaniemi, Aivoliiton Lapin AVH-yhdistyksen puheenjohtaja
Marita Marjalan tarina 2/13 Sodankylä, tukihenkilö
Hanna Riskilän tarina 3/22 Rovaniemi, varapuheenjohtaja
Sari Linden tarina 3/24 Tornio, kokemustoimija
Kirjalista
RAKKAANI EI TUOTA PUHETTA - Terhi Kunnas 2023
"Terhi Kunnaksen aviomies ja perheenisä sai massiivisen aivoinfarktin 14 vuotta sitten. Kohtauksen seurauksena hän menetti puhekykynsä ja oikea puoli hänen kehostaan halvaantui. Kun puoliso sairastui, meni entinen elämä lopullisesti rikki. Kunnakselle jäivät hoidettavaksi vammautuneen miehen lisäksi 15-, 13-, 6- ja 4-vuotiaat lapset, koira ja vanha omakotitalo.
Sairastumisesta kertovat kirjat on usein kirjoitettu sairastuneen näkökulmasta ja läheisten kohtalo jää vähemmälle huomiolle. Millaista on elää sairastuneen rinnalla? Mitä jos vakava sairastuminen on lähellä viedä mukanaan koko perheen?"
KIRJAILIJA JOKA KADOTTI KIRJAIMET ja muita mielen arvoituksia - Oliver Sacks 2010
"Sacks toimii neurologian ja psykiatrian professorina Columbian yliopistossa New Yorkissa. Kirjailija pohtii kiehtovasti ihmisen aivojen kykyä toimia ja palautua vakavien vaurioiden jälkeen. Kirjailija joka kadotti kirjaimet on tutkimusmatka aivojen maailmaan. Mitä jos kadotamme itsestään selvänä pitämämme taidon kuten puhumisen, lukutaidon tai näkökyvyn? Miten sen kanssa oppii elämään? Se on ylistyslaulu ihmisaivojen mukautumiskyvylle ja luovuudelle.
Sacks on kirjoittanut mm. teoksen Mies joka luuli vaimoaan hatuksi.
PYSTYTKÖ SANOMAAN PERKELE? 15 tarinaa aivohalvauksesta - Annika Rentola 2013
"Kirja kertoo 15 aivohalvauksen saaneen suomalaisen tarinan. Se antaa tukea ja toivoa vakavan sairauden kokeneille ja heidän läheisilleen, vaikka aivohalvauksen seuraukset ovat usein rankkoja. Puhekyvyn kadotessa voi olla mahdotonta sanoa edes perkele."
ELÄMÄNI OIVALLUS, KUINKA TOIVUIN AIVOHALVAUKSESTA - Jill Bolte Taylor 2009
"Aivohalvaus sai aivotutkijan näkemään itsensä, ihmisaivot ja todellisuuden uudessa valossa. Jill Bolte Taylor koki massiivisen aivoverenvuodon vasemmassa aivopuoliskossaan. Neljässä tunnissa hän menetti kyvyn kävellä, lukea ja kirjoittaa sekä kaikki muistikuvat menneisyydestä. Tutkijan tarkkuudella hän kertoo kiehtovia yksityiskohtia tuntemuksistaan sekä kuvailee hämmennystään kahdeksan vuotta kestäneestä toipumisestaan ja ajatusmaailmasta, joka muuttui täysin."
HÄIVÄHDYKSIÄ - Marja Korhonen 2015
”Tämä kirja on kirjoitettu otsahiirellä kirjain kerrallaan. Itkien ja nauraen. Eläen. Siten se kuuluu myös lukea.
Marja Korhonen oli 42-vuotias, kun hän sai aivorunkotukoksen. Käsittämättömän hoitovirheen seurauksena oli niin sanottu locked in -syndrooma eli neliraajahalvaus ja puhekyvyn menetys. Perheenäidistä, erityisopettajasta ja aktiiviurheilijasta tuli oman kehonsa vanki.
Vain silmiensä liikkeitä käyttäen Marja taisteli itsensä kuoleman rajalta kuntoutukseen ja sieltä takaisin omaan kotiin. Hänen valovoimainen luonteensa ja hersyvä huumorintajunsa saavat kirjan rivit ja niiden välit räiskähtelemään.
Häivähdyksiä on kertomus sisusta mahdottoman edessä, uskosta elämään, toivosta kärsimyksen rinnalla sekä rakkaudesta ja ystävyydestä kaiken tämän perustana. Se kertoo hymysuin kyynelten läpi yhden ihmisen uskomattoman tarinan.”
SYDÄMEEN TATUOITU - Marja Korhonen 2017
”Marja kertoo, mitä kirjan huikea menestys ja tuhannet lukijakontaktit ovat tuoneet hänen elämäänsä. Esiintymisiä ja haastatteluja, oman yrityksen ja ehkä tärkeimpänä koulukiusaamista vastustavan kiertueen. Entinen erityisopettaja näyttää omalla esimerkillään erilaisuuden voiman.
Kirjan tärkeitä teemoja ovat myös ajatukset meitä kaikkia koskettavista aiheista - intohimoista ja heikkouksista, itsetunnosta ja syyllisyydestä. Sydämeen tatuoituna kulkevat rakkaat läheiset, ystävät ja avustajaenkelit. Ja nyt myös ne kolme ihmistä, jotka löysivät Marjan ensimmäisestä kirjasta syyn jatkaa elämäänsä.
Tämäkin kirja on kirjoitettu otsahiirellä kirjain kerrallaan. Edelleen saa nauraa ja itkeä, täydestä sydämestä.”
SILMÄNRÄPÄYS, Kati van der Hoeven tarina - Kati Lepistö & Leeni Peltonen
”Oli talvi vuonna 1998.
”Mitä tiedät locked-in-syndroomasta”, toimituspäällikkö kysäisi. ”Anteeksi mistä?”
Hänellä oli keltainen muistiinpanolappu kädessään. ”Käpylän kuntoutuskeskuksesta soitettiin ja tarjottiin mielenkiintoiselta kuulostavaa juttuaihetta. Nuori valokuvamallityttö on sairastunut johonkin kauheaan tautiin, ei pysty enää puhumaan eikä liikkumaan. Siitä voisi saada koskettavan jutun.”
Ainekset ainakin kuulostivat hyviltä: nuori kaunis nainen, tuntematon sairaus, traaginen kohtalo. Päätimme tehdä jutun, vaikka Suomen Kuvalehti ei skandaaleja haeskellutkaan. Tässä tuntui kuitenkin olevan aihetta sekä vakavaan että inhimillisesti kiinnostavaan juttuun.
Soitin puheterapeutti Sinikka Söderholmille Käpylän kuntoutuskeskukseen. Hän tunsi potilaansa hyvin ja oli tietysti kysynyt luvan, ennen kuin vinkkasi meille aiheesta. Hän myös tiesi paljon locked-in-syndroomasta, koska oli hiljattain julkaissut työryhmänsä kanssa siitä tutkimusraportin.
Sain Sinikalta perustiedot puhelimessa. Kyseessä oli todella harvinainen ja onneton sattuma nuoren naisen elämässä, aivorungon infarkti. Se oli tuhonnut naisen kyvyn liikkua ja puhua, vaikka hänen aivonsa toimivat muuten kuten ennenkin.”
JÄÄHYVÄISET EINOLLE - JOHANNA ERVAST 2008
"3-vuotias Eino saa keskellä yötä aivoverenvuodon. Aiemmin terve pikkupoika makaa yhtäkkiä sairaalassa puhe- ja liikuntakyvyttömänä. Välillä vanhemmat elävät parantumisen toivossa, välillä hirvittävässä tuskassa. Kuinka äiti ja isä kestävät, kun perusterve lapsi sairastuu vakavasti ja aivan yllättäen? Onko elämää mielekästä pitkittää, jos ihminen on parantumattomasti sairas? Miten äiti voi hyväksyä ajatuksen, että hän joutuu luopumaan pienestä pojastaan, päästämään lopullisesti irti? Voiko lapsen kuolemasta toipua koskaan?"
AIVOVOIMAA – NÄIN VAHVISTAT AIVOJASI LIIKKUMALLA - Anders Hansen, 2017
”Parasta herkkua aivoille on pistää tossua toisen eteen.
Jos haluat lisätä stressinsietokykyäsi, vahvistaa terveyttäsi sekä parantaa muistiasi, luovuuttasi ja älyäsi, ala liikkua! Moderni aivotutkimus osoittaa, että säännöllinen liikunta lisää aivovoimaa enemmän kuin sudoku, ristisanat ja terveysvalmisteet yhteensä.
Aivot muuttuvat koko ajan. Uusia soluja syntyy ja yhdistyy toisiin. Fyysinen treenaaminen ei ainoastaan paranna terveyttä ja lisää energiaa, vaan se vaikuttaa muistiin, unenlaatuun, luovuuteen, stressinsietokykyyn sekä persoonallisuuteen ja älyyn. Säännöllisesti liikuntaa harrastavat ajattelevat nopeammin ja keskittyvät paremmin hälyisässä ympäristössä. Myönteisiä vaikutuksia on valtavasti, ja ne on todettu kaikenikäisillä lapsista vanhuksiin.
Aivovoimaa-kirjassa ylilääkäri ja konsultoiva psykiatri Anders Hansen selittää, mistä liikunnan ja aivojen hyvinvoinnin yhteys johtuu ja millaisella liikunnalla päätä voi harjoittaa. Liikuntaa voi hyvällä syyllä kutsua mentaaliseksi harjoitteluksi.”
AIVOTAIDOT – KÄYTÄ PÄÄTÄSI PAREMMIN - Heli isomäki ja Niina Uusitalo 2017
”Aivotaidot on kattavat teos siitä, mistä aivoissa oikein on kyse. Aivot eivät määritä vain älykkyyttä, vaan kaikkea mitä ihminen tekee ja mikä tekee ihmisestä persoonan. Vaikka nykyihmiselle on selvää, että niin järki kuin tunteet kumpuavat aivoista on niiden tutkiminen silti lasten kengissä. Moni asia kuormittaa aivoja kuten stressi, epävarmuus, yksinäisyys ja jopa kosketuksen puute. Aivoja voi myös helliä muun muassa lukemalla, kuuntelemalla musiikkia ja liikkumalla.
Kirja selvittää, mitä aivot tarvitsevat fyysisesti ja miten aivoja voi treenata henkisesti. Kirja antaa mahdollisuuden kurkistaa aivoihin ja samalla vinkkejä siihen, kuinka voi parantaa koko hyvinvointia ja vaikuttaa oman elämänsä onnellisuuteen.”
AFASIA - Anu Klippi, Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka ja Matti Lehtihalmes 2017
Afasiaksi kutsutaan aikuisiällä syntyneitä kielellisiä häiriöitä, jotka voivat ilmentyä niin puheessa ja sen ymmärtämisessä kuin lukemisessa ja kirjoittamisessakin. Viestintätaitojen ongelmat kaventavat sosiaalista elämää ja heikentävät elämänlaatua. Kielen häiriöt koskettavat suoraan satojatuhansia aikuisia suomalaisia, ja määrä moninkertaistuu, kun mukaan lasketaan afaattisten ihmisten omaiset, ystävät ja työtoverit. Yleisimmin afasiaa aiheuttavat aivoverenkiertohäiriöt, mutta se vaikeuttaa yhä useammin myös esimerkiksi muistisairaiden vanhusten elämää.Teoksessa esitellään kattavasti afasian syntymekanismeja, kielihäiriöiden tutkimista sekä kuntoutusmenetelmiä. Kuntouttamisessa auttavat aivotutkimuksen uusimmat tulokset: kielellisiä taitoja voidaan elvyttää, sillä vaurion jälkeen aivojen hermoverkostot muotoutuvat uudelleen. Tärkeintä on löytää keinoja, joiden avulla afaattinen ihminen pystyy kommunikoimaan arjen vuorovaikutustilanteissa.Teoksen monipuolisessa kirjoittajakunnassa on logopedien lisäksi aivo- ja muistintutkimuksen, neurologian ja kielitieteen asiantuntijoita sekä puheterapeutteja.
KUNTOUTUMINEN - Ilona Autti-Rämö, Anna-Liisa Salminen, Marketta Rajavaara, Aarne Ylinen (toim.) 2016
Kuntoutuksessa on siirrytty lääketieteellisesti painottuneista ja työelämään palauttavista toimenpiteistä yksilön omia tavoitteita, hyvinvointia ja yhteiskuntaan osallistumista korostavaan malliin. Kuntoutuja on muuttunut aktiiviseksi toimijaksi kuntoutumisen tavoitteiden ja sisällön suunnittelussa. Yksilön kuntoutumisessa vastuu on siirtynyt monialaisille toimintaverkostoille, joissa yhteinen toiminta ja tiedon siirtyminen on keskeistä.
Kirjassa tarkastellaan vaikuttavan ja kuntoutumista tukevan hyvän kuntoutuskäytännön ydinpiirteitä. Suomalainen kuntoutusjärjestelmä kuvataan erityisesti järjestelmän kuntoutumista mahdollistavat ja estävät tekijät huomioiden kuntoutuspolkuja suunniteltaessa. Kuntoutuksen tarpeen tunnistamisen ja tavoitteiden asettamisen avuksi esitellään Maailman terveysjärjestön ICF-luokitus.
Kirjassa käsitellään kuntoutumisen erityispiirteitä ihmisen elämänkulussa sekä yksilöllisten tavoitteiden merkitystä kuntoutumisprosessiin sitouttavana tekijänä. Kuntoutuksen ammattilaisten sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden merkitystä kuntoutumisessa kuvataan teorian, toiminnan kuvauksen ja käytännön esimerkkien avulla.
Kirjassa tarkastellaan myös kuntoutuksen vaikutusten arviointia ja tutkimusmenetelmiä. Lisäksi käsitellään kuntoutukseen käytettävissä olevien taloudellisten ja osaamisvoimavarojen ohjautumista ihmisten arvovalintojen, lainsäädännön tai poliittisten päätösten seurauksena.
KLIININEN NEUROPSYKOLOGIA - Mervi Jehkonen, Tiina Saunamäki, Liisa Paavola ja Juhani Vilkki (toim.) 2018
”Kliininen neuropsykologia on tieteenala, jonka tutkimuskohteena on aivojen toimintahäiriöiden vaikutus tiedonkäsittelytoimintoihin, tunteisiin ja käyttäytymiseen. Neuropsykologiselle asiantuntemukselle on laaja-alaista tarvetta muun muassa osana muistisairauksien diagnostiikkaa väestön ikääntyessä sekä traumaattisten aivovammojen seuraamusten tunnistamisessa ja kuntoutuksessa. Tietoyhteiskunnan asettamat haasteet yhä lisääntyvän informaatiotulvan käsittelyssä edellyttävät taitoa ymmärtää ihmisen tiedonkäsittelytoimintojen mahdollisuuksia ja rajoituksia.
Kliininen neuropsykologia -teoksessa tutkitaan aivojen toimintahäiriöiden vaikutuksia kognitiiviseen toimintakykyyn ja käyttäytymiseen. Kirja keskittyy aikuisiän neuropsykologisiin häiriöihin ja oirekuviin, jotka liittyvät pääasiassa neurologisiin ja psykiatrisiin sairauksiin. Siinä kuvataan keskeiset neuropsykologiset häiriöt, eri sairauksien oirekuvat sekä neuropsykologisen kuntoutuksen periaatteet eri häiriöissä. Lisäksi käsitellään neuropsykologista työ- ja ajokyvyn arviointia sekä oikeustoimikelpoisuuden arvioinnissa huomioitavia asioita. Teos täydentää Duodecimin aiemmin neurologiasta, muistisairauksista ja neuropsykiatriasta julkaisemien suomenkielisten oppikirjojen kokonaisuutta.
Kliininen neuropsykologia on tarkoitettu tieto- ja käsikirjaksi psykologeille, neuropsykologeille, psykoterapeuteille, lääkäreille, hoitohenkilöstölle sekä puhe-, toiminta- ja fysioterapeuteille. Lisäksi kirjaa voidaan käyttää eri alojen perus- ja erikoistumisopinnoissa sekä soveltuvin osin myös sairastuneiden ja heidän läheistensä ohjauksessa ja neuvonnassa.”
TUNNE AIVOSI - Leeni Peltonen ja Minna Huotilainen 2017
”Aivoja kannattaa huoltaa jokaisessa elämänvaiheessa. Aivot joutuvat lujille eri tavoin eri ikäkausina, joten kirjassa käydään läpi elämänkaaren keskeiset kysymykset: vauvaiän huima kehitys ja puheen oppiminen, liikunnan vaikutus koulumenestykseen, murrosiän mullistukset ja yöunen merkitys, kiireen ja kaaoksen hallinta ruuhkavuosissa sekä hyvän vanhuuden turvaaminen muistin heiketessä. Vankkaa tieteellistä tutkimusta sovelletaan kirjassa arkielämään, jotta jokainen voisi lisätä aivojensa hyvinvointia ja myönteistä vuorovaikutusta toisten ihmisten kanssa.”
VIISAS MIELI - Minna Sadeniemi, Miikka Häkkinen ja Maaria Koivisto 2019
” Tässä tunnesäätelytaito-oppaassa lukijaa opastetaan ymmärtämään ihmissuhteitaan ja niissä ilmeneviä haitallisia vuorovaikutuksen tapoja sekä omaa elämänlaatua haavoittavaa käyttäytymistään. Aivomme arvioivat jatkuvasti, miten kussakin vuorovaikutustilanteessa kannattaa toimia. Tilanteiden arvioimista ja käyttäytymisen säätelyä voivat kuitenkin vaikeuttaa monet tekijät. Viisas mieli opastaa vahvistamaan positiivista muutosta omissa tunnesäätely- ja ihmissuhdetaidoissa dialektisen käyttäytymisterapian periaatteiden avulla. Kyky säädellä omia tunteitaan puolestaan lisää yksilön vapautta valita oma toimintansa hankaliksi kokemissaan tilanteissa.”
JOUSTAVA MIELI TUKENA ELÄMÄNKRIISEISSÄ - Arto Pietikäinen 2017
”Kirjan avulla lukija perehtyy hyväksymis- ja omistautumisnäkökulmasta kriisien kohtaamiseen. Kirja on käytännönläheinen mutta pohjautuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Kirjan harjoitusten avulla voi lisätä emotionaalista ja myös käyttäytymisen joustavuutta kriisien osuessa kohdalle.”
KÄYTÄ AIVOJA TEHOKKAASTI - James Harrison ja Mike Hobbs 2011
"Sisältää muisti-, kuva- ja sanatehtäviä sekä matemaattisia tehtäviä, joiden avulla voit testata ja aktivoida aivojasi, parantaa muistia, keskittymiskykyä, ongelmanratkaisukykyä, oppimista ja luovuutta."